Voiko pelikonsolit kehittyä enää entisestään?!

Pelikonsoli – elektroninen laite, jonka käyttötarkoituksena on videopelien pelaaminen. Laitteisto muistuttaa hyvin läheisesti tietokoneen ohjelmistoa, mutta pelikonsoli on eri tavalla suljettu ulkopuoliselta kommunikoinnilta. Pelikonsolit jaetaan eri sukupolviin, nykyään mennään jo kahdeksassa, todennäköisesti pian yhdeksässä sukupolvessa. Pelikonsolien sukupolvet jaotellaan seuraavasti:

– Ensimmäinen sukupolvi (1972-1977): Lähinnä mustavalkoisia pelejä laitteisiin sisäänrakennetuilla systeemeillä, esimerkiksi suoraan televisioon rakennettu laitteisto erillisten mikroprosessoroiden sijaan.
Mm. Pong-koneet, Magnavox Odyssey, myöhemmin Nintendo Color TV Game.

– Toinen sukupolvi (1976-1983): Pelikonsoleja ruvettiin valmistamaan mikroprosessoreilla. Tämä meinasi sitä, että peliä pystyi vaihtamaan ROM-muistin kautta. Näissä laitteissa käytettiin 8-bittistä prosessoria sekä niistä löytyi jopa parisataa tavua keskusmuistia. Pelit olivat yleisesti monipuolisimpia ja värillisiä.
Mm. Atari 2600, Philips Videopac G7000, ColecoVision, RCA Studio II.

– Kolmas sukupolvi (1982-1990): 8-bittisiä pelikonsoleja kehitettiin yhä muistuttamaan tietokoneen kehittynyttä laitteistoa. Laitteissa oli tässä vaiheessa jo tyypillisesti useita kilotavuja muistia. Pelit olivat monivärisiä ja äänentoisto huomattavasti kehittyneempi.

Mm. Atari 7800, Atari XEGS, Nintendo Entertainment System, Sega SG-1000, Sega Master System, Commodore 64 Games System.

– Neljäs sukupolvi (1988-1995): Pelikonsolit kehittyivät 16-bittisiksi ja usein jopa 32-bittisiksi, eli niissä oli jo huomattavasti tehokkaammat prosessorit. Laitteistoissa oli jo useita satoja kilotavuja keskusmuistia, käyttivät satoja värejä samanaikaisesti sekä äänentoisto oli nykypäivän tasolla. CD-levyt tulivat ensimmäistä kertaa käyttöön tallennusvälineenä.
Mm. Super Nintendo Entertainment System, Neo-Geo, PC Engine, Sega Mega Drive, Commodore CDTV, Philips CD-i.

– Viides sukupolvi (1993-1998): Tässä vaiheessa koneistot olivat jo 32/64-bittisiä. Pelikonsolien viides sukupolvi näki mullistuksen laitteiden tallennuskyvyssä sekä prosessorien tehokkuudessa. 3D-grafiikkaa kehitettiin ja digitaalinen äänentoisto rupesi olemaan vakio-ominaisuus pelikonsoleissa.
Mm. Atari Jaguar, Panasonic 3DO, Amiga CD32, Casio Loopy, Nintendo 64, Playstation, Sega Saturn.

– Kuudes sukupolvi (1999-2006): Laitteistot muuttui 128-bittisiksi, joka laajensi pelikonsolien käyttötarkoitusta huomattavasti. Aiemmin laitteet olivat yksinomaan pelien pelaamista varten, mutta kuudes sukupolvi mahdollisti muun muassa elokuvien katselun ja internet-yhteyden muodostamisen pelikonsolin avulla. Myös näppäimistön ja hiiren sai usein kytkettyä laitteistoon. Ensimmäinen kovalevyllinen konsoli eli Xbox julkaistiin tässä kohtaa.
Mm. PNintendo GameCube, Playstation 2, Sega Dreamcast, Xbox, Panasonix Q.

– Seitsemäs sukupolvi (2006-): Enää ei puhuta biteistä vaan seitsemäs sukupolvi toi markkinoilla 512 megatavun konsolit. Tämä tarkoitti uusia levyformaatteja sekä monipuolisempaa teknologia kuten esimerkiksi liiketunnistimet. Pelikonsoleissa oli yleisesti verkkomahdollisuus sekä niillä pystyi katselemaan Blu-ray -elokuvia. Nintendo Wii kehitettiin ensimmäisenä aivan uudenlaisena pelikonsolina, jossa oli liikkeentunnistava peliohjain.
Mm. Wii, Playstation 3, Xbox 360.

– Kahdeksas sukupolvi (2012-): Tämä sukupolvi menee pitkälti päällekkäin edellisen kanssa. Tuorein sukupolvi toi Nintendon Wii U -konsolin markkinoille ensimmäisenä pelikonsolina, joka käyttää HD-tekniikkaa sekä erillistä käsin pidettävää ohjainta (käsikonsoli), joka toimii ikään kuin tablettina.
Mm. Wii U, Playstation 4, Xbox One, Nintendo Switch.

Kuten saattaa huomata pelikonsoleiden tekniikkaa kehitetään jatkuvasti suurella mittakaavalla. Ostaessasi uutta laitetta saatat ihmetellä, miten tämä eroaa entisestään. On kuitenkin selvää, että kehittyneempi pelikonsoli tuo mukanaan myös älykkäämmän prosessorin sekä grafiikat, äänentoisto ja yksittäisten pelien pelattavuus paranee. Nykyään pelikonsolit pystyvät entistä enempään ja niitä yhdistellään muuhun kehittyvään teknologiaan. Esimerkiksi nykypäivän Playstation-konsolilla voi ladata appeja samaan tapaan kuin puhelimella, jotta voi katsoa muun muassa suoratoistopalveluita ja kuunnella musiikkia sovellusten kautta, jota yleensä käyttää muilla laitteilla – sama sisäänkirjautuminen pätee molemmissa laitteissa. Uusimpana omanlaisena ‘pelikonsolina’ on hiljattain ilmestynyt VR-laitteisto, joka taas tuo aivan uudenlaisen pelikokemuksen käyttäjilleen. Juuri kun ajattelee, ettei pelikonsoleita voi enää kehittyneemmäksi tehdä tulee uusi laitteisto! Mitähän seuraavaksi?!