Pelisuunnittelussa on kyse ihan muusta kuin koodauksesta

Pelialan työt jakautuvat karkeasti ottaen neljään osaan: pelin suunnittelun johtaminen, itse suunnittelu, pelin ohjelmointi ja taidepuoli, johon sisältyy grafiikka ja äänisuunnittelu. Viime vuosina peliala on kehittynyt voimakkaasti ja firmat ovat kasvussa. Neljän vuoden aikana suomalainen peliala on kasvanut 150 prosenttia, jos sitä mitataan työntekijöiden määrällä. Peliala on melko vasta syntynyt, joten alan koulutustakin on tarjolla rajallisesti. Vaikka ala on vielä suurelta osin itseoppineiden tekijöiden vallassa, on eri koulutusasteille alkanut ilmestyä viime aikoina pelisuunnittelu- ja muita pelialan linjoja.

Rajamäelle pelaaminen on osa ihmisenä olemista

Pelisuunnittelija Simo Rajamäki oli monien muiden pikkupoikien tavoin erittäin innoissaan konsolipeleistä jo varsin nuorena. Pelimaailmaan Rajamäki tutustui Commodore 64 -konsolin kautta pelatessaan serkkunsa lahjoittamia pelejä tunnista toiseen. Nyt aikuisena pelien tuntemuksesta on apua, kun Rajamäki on päätynyt ihannetyöhönsä. Rajamäki opiskeli pelisuunnittelua yliopistossa Lontoossa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2011. Tästä asti hänelle on riittänyt töitä Suomessa. Rajamäki työskentelee Helsingissä kasvuyritys Seriouslyssä ja suunnittelee päätyönään Best Friends -ötökkäpulmapeliä.

Nykyään Rajamäki pelaa laajasti eri genrejen pelejä kaikenlaisilla alustoilla, mutta tarkasteluasema on eri kuin lapsena. Nyt Rajamäki keskittyy analysoimaan kriittisesti, mitkä pelien ominaisuuksista toimivat ja mitkä eivät. Erityisen tärkeää Rajamäelle on se, minkälainen on ensikosketus peliin ja ensimmäinen pelikerta. Hän analysoi sitä, millä tavoin peli opettaa pelaajaa pelaamaan ja mikä peleissä saa pelaajaan innostumaan. Rajamäen ammatti vaatii jatkuvaa aktiivista pelaamista, mutta se ei saa häntä vieläkään kyllästymään. Rajamäki toteaa, että hänelle pelit ja pelaaminen ovat olennainen osa ihmisyyttä.

Peliä täytyy kehittää julkaisun jälkeenkin

Pelin kehittäminen ei lopu pelin julkaisemiseen, vaikka se onkin iso askel eteenpäin. Julkaisun jälkeen tekijät jatkavat uuden sisällön luomista, sillä pelaajat kyllästyvät pian pelaamaan samoja tehtäviä uudelleen ja uudelleen. Johtavan pelisuunnittelijan päätyötä onkin päivityksien tekeminen, jotta pelaajat saadaan pidettyä kiinnostuneina. Uutta sisältöä voi luoda joko siten, että jollekin hahmoista keksitään jokin lisätehtävä tai ominaisuus tai sitten sisältöä voi lähteä miettimään vaikkapa uuden pelimekanismin kautta. Jo pelin suunnittelun alkuvaiheessa kehittäjät luovat teemat ja tarinan, jotka pidetään mielessä myös uutta sisältöä luodessa. Pelejä kehittävät yleensä suuremmat työryhmät, joihin kuuluvat esimerkiksi hahmo- ja konseptiartisti, peliartisti, peliohjelmoija ja vastaava tasosuunnittelija. Koko porukkaa pitää yhdessä ja asioista viime kädessä päättää johtava pelisuunnittelija.

Vain parhaat ideat muuttuvat peleiksi

Peliä varten keksittyjä ideoita kehitetään ja väännellään useita kertoja ja vain parhaat niistä otetaan mukaan peliin. Tärkeää on myös kaikkien toimintojen testaaminen huolella ennen pelin julkaisemista. Tähän kuuluu mm. pelin testaaminen eri laitteilla ja ulkopuolisen testaajan antama palaute pelimaailmasta ja pelin toimivuudesta. Rajamäen mukaan pelisuunnittelu muistuttaa vähän elokuvan ohjaamista, sillä tavallaan pelimaailma on kuin elokuva, jossa hahmot esiintyvät. Sen sijaan toisin kuin yleensä luullaan, pelisuunnittelu ei tarkoita pelikoodausta ja suunnittelua voi tehdä ilmankin koodaustaitoja. Esimerkiksi Rajamäki ei osaa koodata, mutta aikoo opetella taitoa tulevaisuudessa. Hänen mielestään kaikista paras suunnittelija osaa tehdä kaikkea pelisuunnitteluun liittyvää.

Pelisuunnittelijan työssä Rajamäkeä motivoi se, että hän saa aikaiseksi hyvän tuotteen. Epäonnistumistakaan ei silti tarvitse hänen mukaansa pelätä. Rajamäki muistuttaa, että pelkkään lopputulokseen keskittyminen ei tee onnelliseksi. Pitkällä uralla tulee väistämättä eteen hetkiä, jolloin lopputulos ei olekaan niin onnistunut. Tällöin on tärkeää se, että rakkaus pelin tekemisen prosessiin säilyy, sillä silloin pelkästään se tekee iloiseksi.