Linux-distron valinnan tuskaa 3

Sen lisäksi, että Linux-käyttöjärjestelmiä on olemassa koneelle kuin koneelle, niitä on olemassa myös erilaisiin tarpeisiin räätälöityinä. Tekniikan ja softan oikea valinta juuri tiettyihin tarpeisiin kannattaa, kun käyttäjä tietää tasan tarkkaan, mihin hän haluaa keskittyä, mitkä asiat ovat hänelle ensisijaisen tärkeitä ja mistä hän on valmis tinkimään. Ja niin: väärin valittu distro tuo yhtä paljon murheita kuin oikein valittu riemua.

Oma Kotipalvelin Pystyyn

Kotipalvelin voi tulla tarpeen monesta syystä ja se tulee palvelemaan käyttäjää monessa tarkoituksessa. Yksinkertaisimpia esimerkkejä ovat tietojen säilytys sekä säännölliset varmuuskopioinnit, torrenttien lataus ja rajattomat pilvitekniikalla toimivat tiedostovarastot. Debian on siinä mielessä paras mahdollinen distro, joka on stabiili ja melko konservatiivinen ja jonka pohjalta luotiin aikoinaan niin suosittu Ubuntu sekä monet muutkin Linuxin jakelupaketit. Debian käyttää aina vain hyvin testattuja ja erittäin vakaasti toimivia paketteja, mikä tekee sen erinomaiseksi valinnaksi kotipalvelimen käyttöjärjestelmäksi. Sen etuja ovat siis stabiilius ja laaja sovellusvalikoima, ja ainoana haittapuolena  mainittakoon Debianin säätäminen manuaalisesti asennuksen jälkeen eli jotain tietotaitoa se tulee käyttäjältä edellyttämään; toisaalta, mikä täysin taidoton käyttäjä haluaisi yhtäkkiä perustaa kotiin oman Debianilla toimivan palvelimen?

Kokonainen Mediapalvelin

Kärsitkö audiofiliasta vai nautitko siitä? Onko elokuvakokoelmassasi Bluray-laadun nauhoituksia? Jos kaikenlaisen median laatu on sinulle tärkeää, Linux tarjoaa siihen oivan ratkaisun nimeltään Kodi. Suoraan sanottuna, Kodi ei ole mikään itsenäinen jakelupaketti sen oikeassa käsityksessä, mutta se on täydellinen ja erittäin toiminnallinen soitin kotimediapalvelimelle. Kodin voi asentaa minkä tahansa Linuxin distron kaveriksi, mutta parhaiten tulee toimimaan Ubuntun ja Kodin yhdistelmä. Kodi tukee kaikkia video- ja ääniformaatteja. Se osaa näyttää elokuvia, soittaa musiikkia ja järjestää valokuvia, ja Kodi voi muuttaa minkä tahansa tietokoneeseen kytketyn telkkarin monipuoliseksi huvilaitteeksi. Laajennusten ansiosta Kodi pystyy lataamaan tiedostoja torrentin kautta, seurata lempisarjaelokuvasi uusien sarjojen tai kausien ilmestymistä, näyttää videoita YouTubelta ja muista streaming-palveluista. Yksinkertaisesti sanottuna, Kodi osaa kaiken mediaan liittyvän. Lisäksi se on erittäin kaunis ja optimoitu kauko-ohjaimen toimintoihin – tai sitä voi ohjata myös Android-puhelimen tai tabletin avulla. Kodin ulkonäköä voi säätää sopivaksi laajan ulkonäkövalikoiman avulla, ja tähän toimintoon kannattaakin tutustua tarkemmin, sillä Kodin alkuperäinen ulkonäkö saattaa tuntua uuden Linux-käyttäjän mielestä aika oudolta.

Uusimman Softan Faneille

Jotkut käyttäjät pitävät uutuuksia erittäin tärkeänä tekijänä, ja tuoreimpien päivitysten saaminen ensimmäisten rivissä on välillä todellakin hyvin tärkeää. Tällaisille nörteille sopii Manjaro, joka on luotu Arch-nimisen distron pohjalta. Arch on puolestaan erittäin tehokas ja toiminnallinen jakelu, mutta sen KISS eli keep it simple, stupid -filosofia tekee sen yllättävän vaikeaksi aloitteleville käyttäjille nimestään huolimatta: Archin voi asentaa vain komentorivin kautta. Manjaro on taas käyttäjäystävällinen Archin versio, jossa on sisäänrakennettu graafinen asentaja. Archilta Manjaro on perinyt ominaisuutensa: AUR, eli Arch User Repository on erittäin rikas Linux-pakettilähde, ja jos joku sovellus on olemassa Linuxille, se on jo melkein sataprosenttisesti olemassa myös AURissa. Tämä takaa sen, että Manjaron käyttäjä tulee aina käyttämään tuoreimpia sovelluksia ja niiden versioita. Siihen on saatavilla erilaisia työpöytäympäristöjä kuten KDE, Xfce, LXDE ja niin myös GNOME.

Siinäpä ne Linuxin suosituimmat distrot olivatkin. Toivottavasti jokainen on pystynyt löytämään tästä suppeasta listasta jotain itselleen sopivaa, mutta jos sitä ei kuitenkaan tapahtunut, niin laaja Linux-yhteisö voi auttaa oikean distron valinnassa. Siirtyminen ilmaiseen ja nopeaan käyttöjärjestelmää on todellakin helpompaa, kuin siitä kuvitellaan, ja se palkitsee ajan myötä, kunhan jaksaa oppia aina uusia asioita.