Linux-distron valinnan tuskaa 1

Kun päätös vaihtaa käyttöjärjestelmä enemmän yksityisyyttä arvostavaan ja ilmaiseen on tehty, on aika valita itselle sopiva Linux-versio, tai jakelupaketti, tai lyhyemmin distro. Linuxin historian aikana niitä on julkaistu yli 700, joten jokaisen distron ominaisuuksiin tutustuminen voi viedä ikuisuuden ja on täysin turhaa hommaa. Miten muuten tehdä hyvä valinta? Ennen kuin tutustutaan erilaisiin distroihin, kannattaa rajoittaa niiden määrää.

Siihen on kaksi kriteeriä, ja niistä ensimmäinen on distron levinneisyys ja käyttäjämäärä. Mitä suositumpi on jakelupaketti, sitä helpommaksi tulee neuvojen ja ohjeiden löytäminen netistä. Iso tiettyyn distroon keskittynyt yhteisö takaa avun saamisen erilaisilla foorumeilla, mutta se on vain yksi suositun distron käytön eduista. Toinen etu on ohjelmien määrässä: mitä enemmän käyttäjiä on tietyllä jakelulla, sitä enemmän ohjelmia on sille kehitetty ja sitä laadukkaampia ne ovat. Alkuun on parasta valita suosittu ja laajasti käytetty distro, jonka asennukseen, käyttöön ja päivityksiin saa aina apua muilta kokeneemmilta käyttäjiltä. Toinen tärkeä kriteeri on ohjelmoijatiimi ja yritykset, jotka tukevat kyseistä distroa ja kehittävät sitä: mitä isompi organisaatio työskentelee distron parissa, sitä suurempi on todennäköisyys, että sen päivitykset tulevat ajallaan, ovat toimivia ja ohjelmavalikoimakin on vähintään hyvää tasoa.

Täysin Kokemattomalle Käyttäjälle

Mitä jos en ole koskaan käyttänyt Linuxia aikaisemmin enkä ole muutenkaan mikään tietokonenörtti? Siihen on nyt vaihtoehtoja, joista yksi on nimeltään Linux Mint. Tänä päivänä se on myös suosituin Linuxin distro, joka on luotu aikaisemman suosituimman distron eli Ubuntun pohjalta. Linux Mintillä on helppo ja hyvin selkeä työympäristö – Cinnamon-vaihtoehto nykyaikaisille koneille ja MATE vanhoille romuille – sekä kätevä sovellusten hallintatyökalu, joten tarvittavien ohjelmien löytäminen ja asennus onnistuu helposti. Linux Mintin ehdottomina etuina mainittakoon siis selkeys ja helppous sekä käyttäjäystävällisyys. Tämä Linuxin distro ei vaadi mitään erikoistaitoja aloittaakseen sen käyttö. Yksi pieni haittapuoli on puolestaan siinä, että Linux Mint pitää sisällään aika paljon esiasennettuja ohjelmia, joita moni käyttäjä ei tule todennäköisesti käyttämään koskaan.

Vanhan Romun Pelastus

Kotoa löytyi vanha pikkuläppäri tai sopiva määrä erilaisia tietokonekomponentteja? Ei muuta kuin toimiva kone kasaan! Vanhoista komponenteista koottu tietokone on kuitenkin usein hidas ja vähätehoinen, ja Windowsin kehittämät järjestelmät tulevat todennäköisesti jumittamaan sellaisessa koneessa jumalattomasti. Uuden elämän vanhalle romulle voi antaa Lubuntu, joka on luotu Ubuntun pohjalta. Sen pohjautuminen juuri tähän vakaaseen ja suosittuun Linux-versioon takaa sen monipuolisuuden eli Lubuntu ylläpitää kaikkia ohjelmia ja toimintoja, joita ylläpitää sen isosisko Ubuntu, mutta sen lisäksi Lubuntu tulee toimimaan nopeasti vanhallakin koneella. Kyse on erittäin yksinkertaisesta ulkonäöstä eli työpöytäympäristöstä, josta moni ei varmaan tule tykkäämään, mutta se on todella pieni hinta uudesta tietokoneesta – muutenhan tämä vanha romu ei toimisi lainkaan. Lubuntuun pitää tottua, sillä se poikkeaa hieman tutuista Windows-työympäristöistämme, mutta siellä kaikki on kuitenkin riittävän loogista ja intuitiivista – niin, että jokainen löytää tarvitsemansa toiminnot helposti ja kätevästi.

Lubuntun käyttöön saa apua sekä Ubuntun yleisyhteisöistä että pelkkään Lubuntuun keskittyneiltä foorumeilta, ja näitä mahdollisuuksia kannattaa aina käyttää hyväksi, kun törmätään johonkin ongelmaan. Välillä ongelman korjaaminen graafisessa ympäristössä voi olla paljon työläämpää kuin kokeneen Lubuntu-käyttäjän neuvon kokeilu ja parin sanan kirjoittaminen komentoriviin. Lubuntu on lisäksi hyvä vaihtoehto kokeilla Linuxin käyttöä asentamalla se samalle kovalevylle Windowsin kanssa tai virtuaalikoneelle: se ei syö paljon resursseja, mutta auttaa tuntemaan itsensä tervetulleeksi isoon Linux-yhteisöön.