Käyttöjärjestelmän vaihtopäätös on helppo tehdä

Elämäämme on vakiintunut Bill Gatesin luoma käyttöjärjestelmä maksullisine ohjelmineen ja välillä huonosti toimivine päivityksineen. Windowsin ainoa oikea kilpailija on MacOS, mutta senkin suosio on vasta kasvussa: omenakuviolliset koneet maksavat reippaasti enemmän kuin perinteiset Hewlett Packardin eliittitason läppärit, joihin kuuluu Windows-lisenssi ja jotka ovat enemmän yhteensopivia ympäröivän Windows-maailman kanssa kuin MacOS. Kun on kuitenkin ehditty kyllästymään Windowsin maksullisuuteen ja välillä koko käyttöjärjestelmän kaataviin päivityksiin, mutta konetta ei vielä haluta vaihtaa, Linux tulee avuksi.

Linux-käyttöjärjestelmä on nimetty luojansa mukaan, jonka nimi on Linus Torvalds ja joka on Helsingissä syntynyt suomalainen ohjelmoija ja hakkeri. Tämän pitäisi olla jo riittävä tekijä käyttöjärjestelmän vaihtoon, mutta Linux kuulostaa monen mielestä nörttien hommalta. Lisäksi siitä on olemassa useita jakelupaketteja eli distroja, jotka ovat ikään kuin saman käyttöjärjestelmän eri versioita. Linuxin jakelupaketit poikkeavat Windowsin versioista siten, että Windows julkaisee silloin tällöin uusia käyttöjärjestelmiä ja vanhojen tuki jossain vaiheessa päättyy, kun taas Linuxin eri distrot toimivat erikseen toisistaan ja ovat itsenäisiä järjestelmiä jokainen – ja jokaiseen julkaistaan päivityksiä. Uuden distron julkaisu ei siis tarkoita sitä, että joku muu jakelupaketti silloin kuoletettaisiin.

Joka Käyttäjän Ilmainen Mahdollisuus

Ennen kuin tehdään käyttöjärjestelmän vaihtopäätös, täytyy ymmärtää, mihin järjestelmään vaihdetaan ja minkä takia. Linuxin ehdoton etu on sen ilmaisuus, josta pohdinnan voi jo aloittaa. Toinen etu on avoimen lähdekoodin periaate, joka sallii käyttäjän tekemät muutokset ja joka takaa sen, että järjestelmä kehittyy koko ajan – välillä ammattilaisten ohjelmoijien ja isojen yritysten voimin ja välillä tavallisten käyttäjien halusta. Kolmas Linuxin etu on siinä, että tässä käyttöjärjestelmässä käyttäjä vastaa itse virheistään ja oppii niistä. Mikä muu voi olla enemmän kehittävää kuin oman kantapään kautta oppiminen? Neljäs etu koskee myös oppimista ja kehittymistä. Linuxille on tyypillistä se, että helpoin tapa suorittaa joitakin toimintoja on niiden suorittaminen komentorivin kautta, ja sitä varten täytyy ymmärtää jo vähän enemmän kuin sitä, että hiiren vasenta näppäintä painetaan kahdesti avatakseen kansio tai tiedosto. Tämä järjestelmän toiminnan ymmärrys syntyy pikku hiljaa ja kasvaa kokemuksen myötä, mikä on hyvää jumppaa aivoille ja muutenkin yleissivistystä edistävä tekijä. Viides Linux-käyttöjärjestelmien etu on sen vähäinen resurssitarve: siinä vaiheessa, kun Windows ei enää toimi vanhalla koneella ja käynnistyy puoli tuntia tai sitäkin enemmän, Linux tulee toimimaan nopeasti ja mitä todennäköisimmin melko moitteettomasti. Järjestelmissä olevien ratkaisujen lisäksi resurssien vähäinen tarve on mahdollistettu myös sillä, että jokainen käyttäjä itse päättää, mitä sovelluksia, ohjelmia ja laajennuksia asentaa koneelleen ja käyttöjärjestelmäänsä, mikä ei ole mahdollista Windowsissa. Jos tähän halutaan jotain todisteita, niin yrittäkää poistaa Windowsin sisäänrakennettuja ohjelmia ja aputoimintoja ja laittakaa kommentteihin, miten onnistuitte.

Käyttöjärjestelmän vaihtaminen onnistuu helpoiten silloin, kun käytössä on kaksi tietokonetta ja yksi niistä jää toimivaan kuntoonsa siksi periodiksi, jonka aikana käyttäjä tottuu käyttämään toisella koneella Linuxia. Linuxin voi asentaa myös toisena käyttöjärjestelmänä Windowsin rinnalle samaan tietokoneeseen, mutta siniä vaiheessa, kun Linuxissa kaikki on kaatunut, ratkaisun löytäminen saattaa olla työlästä: lukuisten foorumien selailu älypuhelimesta ei ole monen lempiasia. Ratkaisuja kaipaava Linux-koneen näyttö ja vieressä tutulla käyttöjärjestelmällä ja netillä varustettu läppäri ovat oiva yhdistelmä lähteä opettelemaan tietotekniikan maailman perusteita eli niitä asioita, joihin kaikki nykyaikainen tietotekniikka on pohjautunut. Niinpä, Windows on vain kaunis ja muutamalla lisäfunktiolla varustettu Linux – tämä siis karkeasti ottaen, mutta totta. Joko on vaihtopäätös valmis?