Aktiivisuusrannekkeet auttavat parhaimmillaan parantamaa elämänlaatua

Aktiivisuusrannekkeet ovat tulleet jäädäkseen ja kehittyneet mukavasti ensimmäisistä versioista sekä käytettävyydeltään, tarkkuudeltaan että ulkonäöltään. Vaikka Suomeen aktiivisuusrannekkeet saapuivat vasta muutama vuosi sitten, maailmalla ne ovat olleet trendi jo pitkään. Aktiivisuusrannekkeita on kuvailtu mm. nykyajan askelmittareiksi, mutta niitä voi käyttää paljon monipuolisemminkin. Totta on, että aktiivisuusrannekkeen yksi tehtävä on kannustaa liikkumaan ja muistuttaa meitä nousemaan ylös jos istuminen venyy liian pitkäksi. Esimerkiksi sykemittarista tulee helposti mieleen vain hikijumppa, mutta aktiivisuusranneke seuraa kaikkea arkea eikä liity vain liikuntahetkiin. Periaatteessa sen kanssa ei siis tarvitse tehdä mitään muuta kuin elää normaalia elämää. Aktiivisuusranneketta ei ole suunnattu ainoastaan aktiivisille liikkujille, vaan siitä on toivottu kimmoketta niiden ihmisten liikkumiseen, jotka aiemmin eivät ole olleet niin kiinnostuneita liikunnasta.

Nordic Finlandin markkinointipäällikkö Juha Kainua toteaa, että aktiivisuusrannekkeen hankkiessaan tekee jo sijoituksen ja antaa tavallaan tilaa elämänmuutokselle. Nykyään rannekkeet näyttävät varsin tyylikkäiltä ja niiden peruskäyttö on yksinkertaista. Rannekkeet on tarkoitettu avuksi päivittäisen aktiivisuuden seuraamiseen, mutta sen avulla voi lisäksi tarkkailla esimerkiksi unimääriä ja unen laatua. Ranneke sisältää kiihtyvyysanturin, joka tunnistaa kävelyn ja juoksun. Liikunnan aikana ranneke mittaa askeleiden määrän, kuljetun matkan pituuden ja kulutetut kalorit. Aktiivisuusrannekkeeseen voi yhdistää myös sykevyön, mikäli haluaa seurata tarkemmin sykemuutoksia. Ranneke tarkkailee käyttäjänsä toimintoja vuorokauden ympäri. Osa rannekkeista voi myös esimerkiksi herättää käyttäjän oikeassa unen vaiheessa tai kun unta on saatu riittävästi. Työpäivän aikana ranneke muistuttaa nousemaan tarpeeksi usein ylös toimistotuolista ja ehkä jopa motivoi todella toteuttamaan venyttelytauon.

Aktiivisuusrannekkeen selkeä hyöty on siis siinä, että se muistuttaa meitä liikkumisesta. Monesti suunnittelemme pitävämme liikuntahetken tai ehkä jo huomenna lähtevämme lenkille, mutta suunnitelmista kiinni pitäminen on huomattavasti helpompaa, kun joku muistuttaa niistä oikealla hetkellä. Motivoivaa on myös oman edistymisen seuraaminen ilman että pitää muistaa itse kirjata kaikki ylös. Esimerkiksi Garminin aktiivisuusrannekkeeseen syttyy punainen valo, mikäli henkilö istuu paikallaan kauemmin kuin tunnin. Valon saa pois kävelemällä muutaman minuutin. Mitä monipuolisempi, ja sitä myöten usein hinnakkaampi ranneke on, sitä useampia toimintoja siitä löytyy. Esimerkiksi Garmin Forerunner 620 -juoksukello arvioi jopa maksimaalista hapenottokykyä. Nike+ Fuelband menee vielä pidemmälle: sitä varten on kehitetty oma, aktiivisuutta mittaava mittayksikkö, jonka avulla eri lajien rankkuutta voi verrata suoraan toisiinsa.

Aktiivisuusranneke on yleensä yhteydessä myös mobiilisovellukseen tai tietokoneeseen, jonka avulla voi seurata edistymistään ja liikuntatottumusten muutosta. Tällöin voi luoda tavoitteita itselleen tai vaikka yhteisiä tavoitteita kaveriporukalle ja seurata niiden edistymistä. Tietoja voi jakaa sosiaaliseen mediaan ja näyttää muille vaikkapa juostun reitin. Aktiivisuusranneke auttaa luomaan kuvan omasta aktiivisuustasosta ja sen avulla on helppo tarkistaa päivittäin saadun hyötyliikunnan määrä. Päivän kuntotavoitteet saavuttamisesta tulee hyvä mieli ja toisaalta ranneke motivoi tehokkaasti valitsemaan portaat hissin sijaan ja kävelemään ruokakaupasta tai töistä kotiin. Aktiivisuuden seuranta on edelleen yleistyvä trendi ja nykyään tietynlaisia aktiivisuusmittareita löytyy esimerkiksi lasten ulkoiluvaatteista. Parhaimmillaan seuraaminen motivoi ja lapsi voi kertyneillä liikuntapisteillä lunastaa vaikka itselleen mieluisia palkintoja, kuten peli- tai tv-aikaa. Toisaalta liikunnasta olisi hyvä saada lähes automaattinen osa päivää ja liikuntaa lisäävät valinnatkin tulisivat ilman pohtimista. Aktiivisuusrannekettakaan ei tarvitse aina seurata, mutta esimerkiksi huomatessaan olevansa erityisen väsynyt on hyvä tarkistaa nukutun unen määrä ja laatu sekä viimeaikainen liikuntamäärä. Hyödylliset tiedot tallentuvat automaattisesti ja niitä on kiinnostavaa tutkia myöhemminkin.